Olen tarkka itsestäni julkisten tietojen suhteen. Löysin nimelläni opinnäytetyöni, tiedossani olleet aikuisiän kilpailutulokset ja merkinnät osallistumisestani virallisiin peleihin. Löysin myös ja olen löytänyt jo aiemmin hakutuloksen, jossa on koko nimeni. Tämän kurssin myötä pyysin tahoa, jonka sivuille hakutulos viittasi, poistamaan nimeni heidän kannastaan tietosuojan nimissä, koska en liity heidän toimintaansa. He lähettivät googlelle poistopyynnön ja googlen hakutulos poistettiin. Se oli joko sama ilta tai seuraava päivä. Nimelläni löytyy myös eräs haastattelu, jota olen yrittänyt poistaa jo aiemmin, mutta julkaisija ei suostu siihen vedoten journalistiikkaan. En saa myöskään nimeäni pois artikkelista. Olin nuorempana liian höveli ja annoin haastattelijalle nimeni. Aiemmin minusta löytyi myös julkaisuni facebookissa, kun erehdyin kommentoimaan erääseen julkiseen kalastusryhmään. Kirjoitukseni tuli kerran vastaan, kun tein vastaavaa nimihakua ja poistin sen jälkeen kaikki julkiset kommenttini ja tykkäykseni julkisiin fb-ryhmiin. Kommenttini oli näkyvillä pitkään, vaikka olin poistanut ne omasta fb-historiastani (aikajanalta ja toiminnasta). Nyt niitä ei enää näy googlen hakutuloksissa, mistä olen hyvin tyytyväinen.

Löytyvät tiedot ovat mielestäni oikein. Niistä voi päätellä mitä harrastuksia minulla on tai on ollut. Se ei minua haittaa. Ainoastaan vanha artikkeli harmittaa minua. En ole antanut tämän tyyppisiä tietoja missään profiilitiedoissani. En jaa edes syntymäpäivääni julkisesti. Minusta ihminen altistuu herkemmin identiteettivarkaudelle, kun hän antaa julkisesti nimensä ja syntymäaikansa. Osa paikoista ei tarvitse henkilötunnuksen loppuosaa puhelimessa ja väärät henkilöt voivat päästä toisen henkilön tietoihin käsiksi.

Olen muutenkin sosiaalisessa mediassa hyvin näkymätön. Jopa Instagramissa minua ei voi löytää kuin kavereiden kautta. Käyttäjätunnus ja seurantatiedot toisten käyttäjien kautta on ikävä poikkeus. Toimintani ei ole ehkä niin avointa ja läpinäkyvää kuin mikä sosiaalisten verkostojen idea on. Minä vain käytän niitä toisin, itseäni hyödyttäen. Omien tietojen löytymiseen voi vaikuttaa tarkistamalla jokaisen käyttämänsä sovelluksen käyttäjäasetukset ja kuinka julkinen profiili tai sen osat ovat. Jos on asettanut kaikki kohdat niin yksityiksiksi kuin mahdollista, on vaikea löytää henkilöä, jos ei tiedä hyväksyttyjä sosiaalisten verkostojen kavereita. En ole hyväksynyt facebookissa kaikkia kaveripyyntöjä. Osa on ollut nimi- tai paikkakuntatuttuja, jotka eivät oikeasti ole tuttujani. Jos hyväksyn tällaisia henkilöitä kavereiksini, yksityisyyteni alkaa karista ja alan tulla paremmin löydyttäväksi. Myös mahdolliset julkaisuni saattavat lähteä leviämään tahattomasti.

Minusta ei löytynyt netistä yhtään kuvaa. Olen pitänyt huolen, että en julkaise yhtään omakuvaa missään palvelussa ja profiilikuvani ovat yleismaailmallisia kuvia.

Digitaalinen identiteetti on mielestäni se, miten annat itsestäsi tietoja muille, kuinka aktiivinen olet sosiaalisessa mediassa, millaisia päivityksiä jaat ja missä ryhmissä olet. Erityisesti julkisissa ryhmissä. Digitaalinen identiteetti saattaa olla epäuskottava, jos julkaisuja on jatkuvasti useita. Ovatko kaikki julkaisuissa esiintävät asiat aitoja vai huomionhakua? Jos et käytä aikaa sovellusten käyttäjäasetusten tarkistamiseen, digitaalinen minäsi saattaa olla avoimempi kuin olit tarkoittanut. Digitaalinen identiteetti on toimintasi sosiaalisissa verkoistoissa ja profiilikuvauksesi kussakin sovelluksessa. Jos olet avoin tai varomaton, sinusta on mahdollista luoda turhankin tarkka henkilöprofiili. Sinusta voi olla löytyvissä ikä, asuinpaikkakunta, osoite, mitä kouluja olet käynyt, työhistoriasi, harrastuksesi, puhelinnumerosi. Jotkut ovat havahtuneet myöhemmin siihen, että he ovat jakaneet itsestään ja läheisistään liian avoimesti tietoja nettiin. On kirjoituksia ja kuvia, mistä saattaa olla haittaa myöhemmässä elämänvaiheessa. Esimerkiksi työpaikalla tai työnhaussa. Toki henkilöstä ei saisi kerätä tietoa netistä työnantajana työnhakuvaiheessa ilman henkilön itsensä suostumusta. Jotkut henkilöt voivat välittää ilman toisen suostumusta tätä koskevia kuvia nettiin. Se on ikävää ja toisen digitaalisen identiteetin vääristämistä. Siksikin olisi hyvä tehdä aika ajoin tarkistuksia, mitä tietoja itsestä netistä löytyy. Rekisterinpitäjiä voi pyytää poistamaan haitallista materiaalia hyvillä perusteluilla.

Kuulin äskettäin eräiden ihmisten puhuvan siitä, kuinka heidän tuntemiensa joidenkin henkilöiden nettiminä ja todellinen minä eivät kohtaa. Yritetäänkö somessa näyttää ulospäin muulta kuin on, käyttäytyä kuin kuvitellaan muiden odottavan käyttäytyvän vai uskalletaanko netissä luoda digitaalinen identiteetti, joka oikeasti kuvaa itseään aidommin? Jotkut henkilöt rohkaistuvat ilmaisemaan itseään ja kommentoimaan esimerkiksi pelipiireissä, joissa toimitaan anonyymisti. He voivat keskustella toisten samanhenkisten kanssa ja ottaa jopa jonkinlaista johtajan roolia. Toisin kuin arkielämässä.

Toisten julkaisemia kuvia on mahdollista muokata ja jakaa julkaisua eteenpäin. Näin luulisin. Olen mielestäni lukenut näin tapahtuneen. Mutta yhtä lailla itsensä julkaisemia tietoja ja kuvia voi manipuloida. Kuvalla voidaan liioitella, voidaan väittää olleensa jossain muualla, tekstissä ei kerrota totuutta ja niin edelleen. Meille opetetaan nykyään paljon informaatiokriittisyydestä ja muiden pyrkimyksiin vaikuttaa toisiin. Sosiaalisessa mediassa ei haitanne myöskään harrastaa informaatiokriittisyyttä.

Onko julkisuuden henkilön oltava sosiaalisessa mediassa? Sanoisin sen riippuvan henkilön toimenkuvasta. Viestinnän ammattilaisille ajattelisin sen olevan luontevaa, mutta vain ammatillisessa mielessä. Viittauksia tehtyihin töihin eli referenssejä ja asiantuntevia kirjoituksia. He brändäävät itseään julkaisuillaan ja netistä haetaan ensimmäisenä tietoa yrityksistä ja ihmisistä. Poliitikot hyötyvät somesta, koska he saavat siellä ajatuksiaan esille kansalaisten tietoisuuteen. Eduskunnassa ryhmäkuri voi estää näkyvyyttä. Äänestäjät saavat luotua mielikuvaa poliitikosta heidän julkaisujensa kautta. Yritysjohtaja voi olla näkyvä somessa ammatillisessa mielessä. Hän voi kommentoida esimerkiksi alaansa koskevia asioita ammatilliselta kannalta. Hän mainostaa samalla yritystään ja luo sille profiilia. Yritysjohtaja on kuitenkin yrityksen keulakuva. Itseisarvo yritysjohtajalle ei minun mielestä sosiaalisessa mediassa oleminen ole. Kuten ei laulajille, urheilijoille ynnä muille julkisuuden henkilöille. Minusta vain heille, jotka voivat hyötyä sosiaalisessa mediassa näkyvillä olemisesta.